Siirry sisältöön

UDP

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee lyhenteen UDP käyttöä tietotekniikassa. Biokemiassa UDP tarkoittaa uridiinidifosfaattia
TCP/IP-pino
sovelluskerros
sovelluskerros

sovelluskerros
BGP · DHCP · DNS · ESMTP · FTP · HTTP · IMAP · IRC · LDAP · MGCP · NNTP · NTP · POP3 · RPC · RTP · RTSP · SIP · SMTP · SNMP · SOCKS · SSH · Telnet · TLS/SSL · XMPP  · (..lisää..)
kuljetuskerros
kuljetuskerros

kuljetuskerros
TCP · UDP · QUIC · DCCP · SCTP · RSVP · RIP · ECN
verkkokerros
verkkokerros

verkkokerros
IP (IPv4 ja IPv6) · ICMP (ICMPv6) · IGMP · IPsec
siirtoyhteyskerros ARP · IS-IS · NDP · OSPF · L2TP · PPP
fyysinen kerros

UDP (lyhenne sanoista User Datagram Protocol) on ns. yhteydetön tietoliikenneprotokolla, joka ei vaadi yhteyttä laitteiden välille, mutta mahdollistaa tiedon siirron.[1][2] UDP on yksinkertainen datagram-pohjainen (tietosähke) kuljetuskerroksen protokolla.[2] UDP ei sisällä virheen korjausta mutta voi sisältää virheen havaitsemisen tarkistussummalla. UDP ei sisällä sekvenssejä (järjestys), kaksoiskappaleiden poistoa, vuon- tai ruuhkanhallintamekanismeja[2], mutta siihen perustuvat sovellukset voivat niitä itse lisätä.

UDP eroaa TCP:stä monin tavoin. Muun muassa paketin perillemenoa ei varmisteta päästä päähän (alempi taso kyllä varmistaa seuraavaan solmuun asti). UDP:ta käytetään esimerkiksi DNS-pyyntöjen lähettämiseen, verkkopeleissä ja reaaliaikaisen videon ja äänen välittämiseen. UDP:n yleisrasite on pienempi kuin TCP:n, siinä ei suoriteta alkukättelyä, pakettien kuittausta eikä yhteyden lopettamista. Se ei silti välttämättä ole nopeampi kuin TCP, koska TCP:n liukuva ikkuna (sliding window) kompensoi tehokkaasti kuittausten viemää aikaa.

UDP:n käyttöön TCP:n asemasta viitataan toisinaan termillä UDP/IP.[3]

UDP:tä käytetään myös perustana HTTP/3-protokollassa[4] jossa aiemmista HTTP-versioista poiketen ei käytetä TCP:tä lainkaan, vaan UDP:hen perustuvaa QUIC:iä.

UDP-datapaketti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
+ Bitit 0 - 15 16 - 31
0 Lähdeosoitteen portti Kohdeosoitteen portti
32 Datan koko Tarkistussumma
64  
Data
 

Vaaleanpunaisella taustalla näkyvät kohdat eivät ole pakollisia. Data-osion teoreettinen maksimikoko on 65,527 tavua.

UDP-paketti on kapseloinnin johdosta läpinäkymätön kuorma IPv4 / IPv6 -paketeille ja siinä itsessään ei ole eroa.[2] Koska IPv6-paketissa itsessään ei ole tarkistussummaa on se oltava pseudoheader-osiossa UDP-paketin yhteydessä.[2]

UDP-paketti IPv4 verkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IPv4 pseudoheader-muoto
Offsetit Oktetti 0 1 2 3
Oktetti Bitti 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
0 0 Lähdeosoite (IPv4)
4 32 Kohdeosoite (IPv4)
8 64 Nollaa Protokolla UDP-pituus
12 96 Lähdeportti Kohdeportti
16 128 Pituus Tarkistussumma
20 160+ Data

UDP-paketti IPv6-verkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IPv6 pseudoheader-muoto
Offsetit Oktetti 0 1 2 3
Oktetti Bitti 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
0 0 Lähdeosoite (IPv6)
4 32
8 64
12 96
16 128 Kohdeosoite (IPv6)
20 160
24 192
28 224
32 256 UDP-pituus
36 288 Nollaa Seuraava otsikko
40 320 Lähdeportti Kohdeportti
44 352 Pituus Tarkistussumma
48 384+ Data

Hyötykuorma tarkoittaa datan pituutta IPv6-paketin otsakkeen jälkeen, siihen lasketaan pakettiin lisänä tulevat ylimääräiset otsakkeet.

Standardointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UDP on IP-protokolla numero 17. UDP-porttien numerointi löytyy artikkelista portti.

Sovellustasolla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • CoAP on vähävirtaisille laitteille sekä muihin rajattuihin oloihin luotu sovellustason protokolla.
  • DNS välittää verkko-osoitteita verkkoon kytkettyjen laitteiden välillä.
  • HTTP/3 on HTTP-protokollaperheen kolmas täysi versio, joka perustuu HTTP/2:een ja QUIC:iin parilla muutoksella.[4] Sitä tukee ainakin 78% selaimista[5] ja yli 30% verkkosivustoista[6].

Kuljetustasolla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka UDP onkin kuljetustason protokolla, se on yksinkertaisiin tietosähkeisiin perustuva. Siitä syystä se on osoittautunut hyväksi alustaksi, joten siihen perustuu moni muukin kuljetustason protokolla, kuten SCTP, UDT ja QUIC.

  • QUIC on viime vuosien aikana internetin jättiyritysten kesken suosioon noussut kuljetuskerroksen protokolla, joka on monin paikoin syrjäyttänyt TCP/IP:n käytön[7]. Niiden ulkopuolella QUIC-teknologia vaikuttaa kuitenkin vielä olevan marginaalissa, kun kesäkuussa 2024 vain 8% sivustoista tuki kyseistä protokollaa.[8] Se on hiemainen nousu vuodesta 2020[7] mutta eniten sivuja tuki sitä huhtikuussa 2023[9].
  1. Deon Reynders ja Edwin Wright: Practical TCP/IP and Ethernet networking, s. 131. Newnes, 2003. ISBN 9780750658065 (englanniksi)
  2. a b c d e Fall, Kevin R. & Stevens, W. Richard: TCP/IP Illustrated, Volume 1. (Second Edition) Addison-Wesley. ISBN 978-0-321-33631-6
  3. UDP – USER DATAGRAM PROTOCOL ipv6.com. Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
  4. a b Mike Bishop: ISSN 2070-1721 Viitattu 23.6.2024. (englanniksi)
  5. Arkistoitu 18.4.2024. Viitattu 23.6.2024.
  6. Arkistoitu 23.6.2024. Viitattu 23.6.2024.
  7. a b Muropaketin toimitus: Kohta yhä useampi nettisivu latautuu nopeammin - Google ilmoitti tukevansa HTTP/3- ja QUIC -protokollia Muropaketti.com. 14.10.2020. ”Yli puolet Chromen tiedonsiirrosta Googlen palvelimille tapahtuu jo Googlen QUIC-protokollan kautta...Tällä hetkellä HTTP/3- ja IETF QUIC -protokollia tukevat kuitenkin vain 7,5 prosenttia kaikista nettisivuista” Viitattu 23.6.2024.
  8. Usage Statistics of QUIC for Websites, June 2024 w3techs.com. 23.6.2024. Viitattu 23.6.2024.
  9. Arkistoitu 7 Jun 2023 06:21:10 UTC. Viitattu 23.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Follow Lee on X/Twitter - Father, Husband, Serial builder creating AI, crypto, games & web tools. We are friends :) AI Will Come To Life!

Check out: eBank.nz (Art Generator) | Netwrck.com (AI Tools) | Text-Generator.io (AI API) | BitBank.nz (Crypto AI) | ReadingTime (Kids Reading) | RewordGame | BigMultiplayerChess | WebFiddle | How.nz | Helix AI Assistant